Helsingin tuore ravintolatulokas, jossa hurmaamme puhtailla Pohjolan mauilla

Helsingin kuvauksellisimmat annokset, olkaa hyvä!

Olet aina tervetullut, mutta illalliselle suosittelemme pöytävarausta. Lounaalle, kahville, lasille ja pikkupurtavalle voit saapua kuten sinulle sopii – ihan vaikka hetken mielijohteesta. Alla on linkki varausjärjestelmäämme. Tervetuloa!

Lahjakortti on kiva lahja, jonka saaja voi itse päättää käyttääkö sen ruokaan, juomaan tai vaikka valokuvanäyttelyn lippuihin. Tai kaikkiin edellämainittuihin. Alla on linkki lahjakorttikauppaamme.

Elokuvaohjaaja Stanley Kubrickin elokuville tunnusomaista on näyttävä, unenomainen ja epätavallinen visuaalisuus. Tämä tyyli teki Kubrickista yhden maailman tunnetuimmista ohjaajista, ja se on hyvin nähtävissä hänen suosituimmissa elokuvissaan, kuten Tohtori Outolempi, 2001: Avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini. Harva tietää, että Kubrick aloitti työnsä lehtikuvaajana. Juuri nuo vuodet valokuvauksen parissa auttoivat häntä hiomaan omaa tyyliään ja valmistelivat Kubrickia elokuvaohjaajan uraan. Näyttely Kubrickin varhaisvuosien lehtikuvista tarjoaa kurkistuksen paitsi ohjaajan uskomattomaan visuaaliseen maailmaan, myös 1940-luvun sodanjälkeiseen Amerikkaan.

Stanley Kubrick syntyi New Yorkissa vuonna 1928. Koulu ei maistunut Kubrickille, mutta hänellä oli silmää valokuville. Kubrick myi ensimmäisen valokuvansa Look-lehdelle vuonna 1945 ollessaan vasta 17-vuotias. Vuonna 1937 perustettu ja kansainvälisestikin tunnustettu Look-lehti oli yksi sotien jälkeisen kuvajournalismin kultakauden ykkösareenoista. Ostettuaan Kubrickilta jo useita valokuvia lehti otti tämän harjoittelijaksi vuonna 1946. Kubrick oli lehden ylivoimaisesti nuorin valokuvaaja ja Lookin Manhattanin toimitiloista tulikin Kubrickin opinahjo, sen toimittajista ja toisista valokuvaajista hänen opettajiaan ja New Yorkista hänen työkenttänsä.

Lookissa työskennellessään Kubrick hioi rajaamisen, sommittelun ja valaisun taitojaan. Lehdelle työskennellessään hän saattoi myös kokeilla useita eri kuvaustyylejä. Siinä missä Lookin toimittajat suosivat ajan kuvajournalismille tyypillistä selkeää asettelua ja luonnollista valoa, Kubrick jäljitteli ihailemiensa film noir -elokuvien synkkää ja alakuloista tyyliä. Monet Kubrickin varhaisemmista kuvista ennakoivat jo hänen elokuvistaan tuttua kiihkotonta näkemystä elämästä.

Työ Lookissa vuosina 1946–1950 opetti Kubrickin työskentelemään osana työryhmää, tarkkailemaan ihmisten käyttäytymistä ja kertomaan visuaalisesti näyttäviä tarinoita. Näitä taitoja hän hyödynsi pian elokuvantekijänä.

Näyttelyssä on esillä valokuvia, jotka Uwa Iduozee on kuvannut Yhdysvalloissa vuonna 2020. Vuotta leimasivat yhtäältä pandemian aiheuttama katastrofitila ja toisaalta syvät jännitteet, jotka huipentuivat presidentinvaalien lisäksi Black Lives Matter -liikkeen nostattamiin rasisminvastaisiin protesteihin. Protestikuvastoa hallitsivat valokuvat konflikteista, joissa rasismia vastustavat mielenosoittajat olivat vastakkain vuoroin poliisin ja vuoroin äärioikeiston edustajien kanssa. Yhteenottoja korostava kuvasto on kuitenkin vain kapea kuva siitä, mistä liikkeessä on kyse. Tapahtumien uutisointi on Suomessakin keskittynyt konfliktikuvastoon, joka vahvistaa kahtiajaon tarinaa. 

Yhdysvaltojen viime vuosien poliittinen ilmapiiri on usein esitetty köyhien valkoisten ihmisten protestina valtaeliittiä ja vähemmistöjä kohtaan. Huomion katveeseen ovat kuitenkin jääneet ne keskiluokan ja ylemmän keskiluokan ihmiset, jotka hyötyvät rasistisista ja eriarvoistavista rakenteista, mutta joilla on mahdollisuus tehdä näennäistä pesäeroa trumpilaiseen ideologiaan ja rooliinsa rakenteiden ylläpitäjinä. 

Näyttely purkaa vallitsevaa kahtiajaon kertomusta ja kuvaa kriisitilassa olevan maan arkista rakenteellista rasismia ilman, että konfliktit asetetaan keskiöön. Iduozeen valokuvissa nähdään, että vain etuoikeutetuilla on varaa olla epäpoliittisia ilman, että sillä on vaikutusta heidän arkeensa. Epäpoliittisuus on itsessään poliittinen teko, ja vain etuoikeutetusta asemasta käsin valokuvia voi tulkita neutraaleina.

Uwa Iduozee (s. 1987) on Helsingissä ja New Yorkissa toimiva kuvaaja ja dokumentaristi. Muun muassa Helsingin Sanomille ja Yleisradiolle kuvaava Iduozee pyrkii kertomaan valokuvillaan tarinoita, jotka usein jäävät valtamedioissa vähälle huomiolle. Iduozeen erityisen huomion kohteena ovat rakenteellinen rasismi ja sen vaikutukset sekä kriisitilanteissa että tavallisessa arjessa.